Tervetuloa Fi*Hillan kotisivuille!

Kissalamme kasvattaa pienimuotoisesti pyhiä birmoja. Tällä hetkellä meillä on vain leikattuja naaraita, joten seuraavaa pentuetta odottelemme aikaisintaan vuodelle 2013. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.. Rodusta kiinnostuneet ovat yhä tervetulleita tutustumaan aikuisiin birmoihimme, vaikka pennunhankinta ei ajankohtaista olisikaan!

Kissat ovat olleet tärkeä osa elämääni vuodesta 1992 lähtien, jolloin perheeseemme saapui kotikissa Malla. Ensimmäisen oman kissani Hillan hankin löytöeläinkeskuksesta vuonna 2001 ja seuraavana kesänä sen seuraksi saapui Saimi. Haave birmasta toteutui viimein helmikuussa 2007, kasvattajanimeni hyväksyttiin FIFé:ssa vuotta myöhemmin. Olen Pohjoisen Rotukissayhdistyksen sekä Pyhä Birman Kissa ry:n jäsen. Erityisiä kiinnostukseni kohteita ovat kissojen käyttäytymistiede sekä ravitsemus ja etenkin näihin asioihin liittyviä julkaisuja seuraan säännöllisesti.

Terveys, tyyppi ja riittävä koko ovat tärkeimmät seikat siitosnaaraan valinnassa. Tavoitteena on kasvattaa hyväluonteisia ja vankkarakenteisia rodunomaisia birmoja ihaniksi lemmikeiksi. Kasvatit luovutetaan ainoastaan sisäkissoiksi, ulkoilua voi toki harrastaa valjaissa kissan mieltymysten mukaan. Omat kissamme ovatkin innokkaita valjastelijoita :).

Siitosnaaraat testataan FeLV/FIV varalta ennen jokaista astutusta ja niille käytetään vain testattuja kolleja. Lisäksi naaraat käyvät sekä sydän- että munuaisultrassa 2-4 vuoden ikäisinä sekä siitosuran jälkeen noin 7-vuotiaana.

* * * * * * *

01.02.2012

Armi: "Nyt on sitten Inarikin leikkautettu. Ollaan molemmat oltu vähän ihmeissämme, kun ei enää iske kollinkaipuu vaan sen sijaan leikimme vain ja hoivailemme virkattuja leluja.. On jotenkin niin vapaa ja rento olo! Minusta on mukava kantaa leluja suussani ympäri asuntoa ja vähän huudella samalla. Oikeastaan meillä on Inarin kanssa kätevä työnjako; se hakee lelun toisensa jälkeen laatikosta ja ripottelee niitä sinne tänne, ja minä sitten kannan niitä lauleskellen takaisin koppaan. Paulaa on naurattanut tämä kovasti ja se on yrittänyt videoida meitä. Minä menen niin hämilleni kuvaamisesta, etten osaa toimia luontevasti silloin ja tyydyn vain istuskelemaan, joten todistusaineistoa ei saatu nauhalle.

Hilla-mummukka on aivan muumioitunut talviteloille eikä se juuri hievahda patterin vierestä. Meillä on omat lampaantaljat lattialla.. Niihin onkin ihana käpertyä ulkoilun jälkeen (käymme nyt talvella vain parvekkeella styroksin päällä istumassa). Saimi lomailee edelleen Torniossa, on mokoma saanut kokonaisen omakotitalon takapihoineen käytettäväkseen.

Näin tämä talvi etenee. En ole vielä ehtinyt pitkästyä, sillä nyt näkee paljon pikkulintuja ikkunasta. Niitä täytyy välillä vähän vahtia.

20.09.2011

Armi: "Olen toipunut viikon takaisesta seikkailusta ennalleni. Ruoka maistuu taas ja imuroin suihini kaiken mikä ei ehdi alta pois. On jotenkin hellyysvaje kun olen ollut montaa päivää niin alamaissa; oli kipeä ja huono olo eikä ruoka maistunut, ei kiinnostanut seura tai rapsuttelu. Nyt tekee mieli vain karjua ja antaa pusuja hampailla höystettynä. Minulle sanottiin, että saa suudella ainoastaan sievästi ja laulaa mieluimmin vain kauniilla äänellä. Mutta minä en halua! Tahdon riehua ja irrotella kun hormonit eivät enää häiritse mukavaa elämääni."

13.09.2011

Inari: "Meillä on tapahtunut kummia. Aamulla tunnelma oli jotenkin salaperäinen. Saimme ruokaa vasta kun Armi oli teljetty kuljetuskoppaan. Sen jälkeen siitä ei näkynyt vilaustakaan kuin vasta iltapäivällä, jolloin se palasi kotiin aivan nakit silmillä. Se kuolasi, haisi oudolta ja hoippui sekavana. Päätin sillä sekunnilla, etten koskaan ota viinaa, niin sekaisin siitä menee pää! Armin annettiin olla kopassaan lämpimän vesipullon kanssa, jotta sen olo kohenisi nopeammin. En ole aivan tarkkaan selvillä, mitä kaikkea on tapahtunut, mutta minä olen talon ainoa siitoskissa tällä hetkellä. Armi on liittynyt johonkin "kastraattikerhoon". Hilla kävi antamassa Armille pari pusua, vaikka ne eivät normaalisti pese toisiaan. Minua vielä epäilyttää, mutta olen aivan suopea. Armi kävi eläinlääkäriasema Lemmikissä, jossa hoito on ensiluokkaista ja palvelu ystävällistä. Nyt menen vahtimaan Arpsua."

11.08.2011

Armi: "Täällä asuu kaksi viiksipuoli-birmaa. Inari menetti osan toisen puolen viiksistään kynsien leikkauksen yhteydessä ennen Porokin näyttelyä. Kynsileikkuri on hukassa muuton jäljiltä, joten täytyi turvautua fiskarsseihin. Inari tietty vispasi siinä siihen malliin, että piikset joituivat terien väliin. Samat sakset koituivat myöhemmin minun kohtalokseni ja minulta lähtikin meilkein kaikki viikset vasemmalta puolelta. En nyt tarkemmin osaa kuvailla mitä tapahtui ja että oliko se nyt varsinaisesti omaa syytäni. Minä vain aivan vähäsen ajattelin maistaa (varastaa) lihaa siinä vaiheessa kun sitä vasta leikattiin. Ihan vain pari pientä suupalaa... Sitten ykskaks kupissa oli irtoviikset! Kaikkea sitä sattuu.

Nyt meillä on Inarin kanssa ollut loppukesän kunniaksi aika pöyheät turkit. Etenkin kauluri on muhkea. On todella noloa peseytyä, kun sen jälkeen jää kamalasti karvoja suuhun. Ei siis irtokarvoja, vaan niitä jotka ovat vielä kiinni minussa! En pysty venyttämään päätäni ja kieltäni tarpeeksi pitkälle, on tämä hirveä tilanne. Inarilla on välillä eksoottisia asentoja kun se yrittää saada kaulurinsa suustaan pois. En tiedä pitääkö tässä alkaa parturoida näitäkin karvoja.

Saimi, se maalainen, kertoi yhtenä päivänä juttuja remmilenkiltä. Ensinnäkin se kehui, miten orava oli melkein juossut sen suuhun. Sitten samainen orava kirkui puusta sille herjauksia. Yht'äkkiä oli viereiseen puuhun viilettänyt toinen orava! Se ei ollut nähnyt Saimia eikä ilmeisesti ottanut lajitoverinsa varoitteluita kuuleviin korviin. Paulalla oli tullut kiire narun kanssa ettei Saimi olisi saanut sitä kiinni. Orava-parka säikähti niin, että sen suussa kuljettama käpy mätkähti maahan. Siinä sitä sitten oltiin, toinen orava mellasti edelleen viereisessä puussa ja toinen katseli tiukasti pudottamaansa käpyä. Myöhemmin samana päivänä Hilla oli käynyt tarkastamassa tilanteen puiden juurella ja käpy oli hävinnyt. Oli se kuulemma niin iso, etteivät oravat olisi sitä varmasti mielellään hylänneet. Olisinpa nähnyt!"

11.07.2011

Armi: "Huh hellettä! Viime päivät ovat olleet niin kuumia, että olen joutunut laiskottelemaan selällään maaten. Normaalisti makaan mahallaan pitkänä, mutta nyt se ei onnistu. Välillä vain syön ja sitten on taas jatkettava lepäilyä. Yksi asia minua kumminkin hieman ihmetyttää ja harmittaakin.. en käsitä mistä tämä johtuu, mutta parketti on alkanut narahdella allani! En voi enää hiipiä salaa keittiöön tai edes vessaan, sillä siinäkin se pirun kynnys parahtaa vaikka yrittäisi astella kuinka sievästi. Sanovat, että olen taas onnistunut varastamaan toisilta ruokaa. Helteiden takia muut kissat syövät hitaasti ja pelkään, että hyvä ruoka pilaantuu.

Hellepäivinäkin meillä birmoilla on kuulemma rytmi veressä heti aamusta. Se onkin ainoa ajankohta päivästä jolloin vielä jaksaa. On aivan sama kummalla puolella parvekkeen ovea olemme, niin jaksamme kyllä paukuttaa etutassuilla tahtia ja huutaa samalla. Osaan karjua niin kovaa, että se sattuu korviin. Olen kuulemma taitava!"

04.07.2011

Inari (Hillan AnarKissi),  Kilju (Hillan Barracuda) sekä Bali (Hillan Balthazar) osallistuivat viikonloppuna POROKin näyttelyyn Kempelehallissa. 

Tässä ote Kiljun arvostelusta, olkaapa hyvät!

Tyyppi; luusto ja rakenne excellent, vartalon pituus excellent. Pää; otsa, leuka ja profiili excellent, posket kehittymässä. Silmät; hieman dominoivat, väri excellent. Korvat; koko ja sijainti excellent. Turkki; laatu, pituus, kunto sekä kontrastit excellent. Häntä; sopivan pituinen. Kunto; excellent.

Sitten Balin arvostelusta:

Upea vartalo, pää; hieno muoto, erinomainen profiili. Silmät suurehkot, hyvä väri. Korvat; excellent sijainti, muoto ja koko. Turkki; excellent laatu ja väri, hyvät kiilat ja sukat. Excellent häntä, excellent kunto. Upea nuori mies.

Bali oli ex1 ja se valitiin myös värin parhaaksi. Tuomari nimesi jättiläiseksi ja kyllähän 5 kiloa seitsemän ja puolen kuukauden iässä on ihan miehen paino! Bali tullaan ilmoittamaan birmayhdistyksen siitosuroslistalle ja se on käytettävissä sopiville naaraille.

Inari (kahden päivän arvosteluista): Upea vartalo, pituus ja luuston rakenne excellent. Todella kaunis pään muoto, hieno profiili ja leuka, silmät; upea ilme, väri excellent. Turkki upea laatu, pituus, hienosti laitettu, hyvät kontrastit, kiilat tasaiset, etusukat hyvin matalat, takasukat epätasaiset. Häntä excellent, kunto excellent. Yleisvaikutelma; hyvä luonne, kaunis naaras, harmi sukat.

Inari saavutti ensimmäisissä näyttelyissään nyt 2,5-vuotiaana sertin luokassa 9.

Suuret kiitokset Balin ja Kiljun perheille! Kissat tulivat arvosteluun todella hienossa kunnossa. :)

28.06.2011

Kissat ovat toivoneet, että heidän kuulumisistaan raportoidaan sivuille säännöllisesti. Suulaimpana tietysti Armi, se aloittakoon:

"Tänään olin ihan tavalliseen tapaan uuden asuntomme suurelle parvekkeelle teljettynä Inarin kanssa. Yhtäkkiä minulle tuli tarve hyppiä pöydältä ikkunaa vasten. Paula vain puhui puhelimessa asunnon sisäpuolella, joten hyppäsin aina uudelleen koko ruhollani... Lopulta ovi avautui ja Paula kiirehti parvekkeelle. Minä puolestani porhalsin sisälle täyttä päätä. Kun hetken kuluttua palailin parvekkeelle, Paula konttasi harmistuneena pitkin lattioita. Ja mitä näinkään; kukka-asetelma retkotti maassa aivan hengettömänä! Multaa pitkin poikin, voi mikä sotku ja hävitys! Seurasin silmät selällään tämän katastrofialueen puhdistusta ja kukkien takaisinistutusta.

Sain moitteita hyppyesityksestäni, tosin en ymmärrä miten se liittyi kukkien valintaan heittäytyä maahan sillä tavoin. Rikkaharjaa noutaessaan Paula hoksasi, miksi olin ryskännyt ikkunaan.. Hän pyyteli kovasti anteeksi, ettei ollut muistanut tuoda hiekka-astiaa ulos. Niin, kun minulle tulee pissahätä, on vessaan päästävä sillä sekunnilla. Mitä muuta vaihtoehtoa minulla oli kuin pyrkiä läpi ikkunasta? Pidätellä? Ei onnistu. Pissata maahan lattialle? Järjetön ajatus. En ole eläissäni tehnyt niin. Sain kehuja ja kukatkin palasivat seikkailun jälkeen somassa ruukussaan pöydälle."

Pienet virpojat toivottavat iloista pääsiäistä!

17.4.2011

Nalandan Lakshmiin astutukset eivät ole tuottaneet tulosta, joten se siirtyy kastraattikerhon riveihin aivan lähiaikoina. Inari astutetaan loppuvuodesta 2011. Hillan-kissalan c-pentuetta voidaan siis odotella vuoden 2012 puolella. Kesällä molemmat tytöt tulevat Porokin näyttelyyn.

21.2.2011

Hillan Arfanyarasse FI*Kissingerin kissalassa Liedossa on saanut 1.2. terhakkaan pennun. Huomenna kolme viikkoa täyttävä pikkuinen on aivan uskomattoman suloinen! Onnittelut koko perheelle. :)

6.2.2011 (pennut 12 viikkoa)

Kaikki pennut ovat muuttaneet uusiin koteihinsa. Pentuajan "blogi" siirretty etusivulta b-pentueen omalle sivulle.